Hiiri on rottaa selkeästi pienempi jyrsijä. Yleisimmät ihmiselle ongelmia aiheuttavat hiirilajit Suomessa ovat kotihiiri, peltohiiri sekä metsähiiri. Vaikkakin nämä lajit eroavat elintavoiltaan ja ulkonäöltään jonkin verran, ovat niistä ihmiselle aiheutuvat haitat jokseenkin samanlaisia.
Kotihiiri on väriltään ruskeanharmaa vatsapuolen ollessa selkäpuolta hieman vaaleampi. Häntä ja vartalo ovat suurin piirtein yhtä pitkiä, 6-10 cm kumpikin. Kotihiiri voi painaa reilusta kymmenestä noin kolmeenkymmeneen grammaan.
Kotihiiri nimensä mukaisesti elää mielellään ihmisasutuksen lähellä. Mieluisia oleskelupaikkoja ihmisasuntojen lisäksi niille ovat mm. varastot, tallit ja viljasiilot.
Kotihiiri on aktiivinen ympäri vuoden sekä kaikkina vuorokauden aikoina, joskin aktiivisimmillaan kuitenkin hämärän tultua. Ne eivät tarvitse kovinkaan suurta elinpiiriä, mikäli ravintoa on riittävästi. Kotihiiri pystyy liikkumaan juoksemalla, uimalla, hyppäämällä ja kiipeämällä. Ne pystyvät myös kulkemaan hyvinkin ahtaiden rakojen ja aukkojen läpi.
Pesän kotihiiri rakentaa suojaisaan paikkaan lähelle ravinnon lähdettä. Optimaalisissa olosuhteissa kotihiirinaaras voi saada jopa 6 poikuetta vuodessa. Yhdessä poikueessa on yleensä 5-8 poikasta.
Kotihiiri on hyvinkin kaikkiruokainen ja niiden on havaittu syövän jopa saippuaa ja liimaa. Viljat ja siemenet ovat kotihiirelle erityisen mieluista ravintoa. Vettä ne tarvitsevat niukasti.
Kotihiirtä tavataan koko Suomessa.
Peltohiiri on kotihiirtä hieman suurempi, vartalo on 8-12 cm pitkä ja häntä 7-10 cm. Täysikasvuinen peltohiiri painaa reilut 20 grammaa. Väriltään peltohiiri on kellertävän ruskea, vatsa on selkäpuolta vaaleampi. Selässä peltohiirellä on musta juova, joka ulottuu päästä häntään asti.
Peltohiiri elää pääasiassa luonnossa maaseutumaisessa ympäristössä kosteilla niityillä ja metsiköiden sekä metsänreunojen lähistöllä. Talven tultua se voi kuitenkin etsiä suojaa ulkorakennuksista ja vajoista.
Peltohiiri on aktiivisimmillaan yöaikaan, mutta liikkuu jonkin verran päivisinkin. Se voi vaipua lyhyeen talvihorrokseen, mikäli tarve vaatii. Kotihiiren lailla se on hyvin ketterä liikkuja.
Peltohiiri rakentaa maahan käytäväverkoston, jonne se pesii. Lisääntymisaika on huhtikuulta marraskuulle, tänä aikana peltohiiri saa 2-3 poikuetta.
Ravintonaan peltohiiri käyttää vaihtelevasti kasviksia sekä hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Kotihiiren tapaan erityisen mieluista ravintoa sille on viljat ja siemenet.
Peltohiiri on rauhoitettu laji Suomessa.
Suomessa peltohiirtä tavataan pääasiassa Kaakkois-Suomessa.
Metsähiiri on hiirilajeistamme suurin. Vartalon pituus on 9-13 cm hännän ollessa saman pituinen ja painoa sillä on 10-45 grammaa. Pääväriltään metsähiiri ruskea, vatsa on valkoinen ja kaulan ympäri sillä kulkee kellertävä juova. Sillä on huomattavan suuret silmät ja korvat.
Metsähiiri elää mieluiten metsissä, metsän reunoissa, pensaikoissa, puutarhoissa ja viljelysmaiden lähistöllä. Ilmojen viiletessä ne voivat siirtyä ihmisasutukseen ja ulkorakennuksiin tehden niissä tuhoja.
Metsähiiret on aktiivisimpia yöaikaan eivätkä ne vaivu talvella horrokseen. Muiden hiirilajien tapaan ne liikkuvat hyvin ketterästi ja monipuolisesti.
Metsähiiret voivat saada vuodessa useita 1-10 yksilön poikueita. Lisääntymisaika niillä on pitkä keskittyen kuitenkin kesäkuukausiin. Pesän ne rakentavat maanalaiseen käytäväverkostoon tai rakennusten onkaloihin.
Mieluisinta ravintoa metsähiirille on muiden hiirten tapaan siemenet ja viljat, mutta nr kelpuuttavat muutakin kasvi- sekä eläinravintoa.
Suomessa metsähiirtä tavataan maan etelä- ja keskiosissa.
Jyrsiessään hiiret aiheuttavat monenlaista haittaa rakenteille, eristeille, pinnoille sekä vesi- ja sähköjohdoille. Sähköjohtojen jyrsiminen aiheuttaa puolestaan paloturvallisuusriskin.
Hiiret saastuttavat ulosteillaan elintarvikkeet etsiessään ravintoa ihmisen ruokavarastoista. Ne voivat myös levittää tauteja.
Hiirten jätökset ja raadot alkavat ennen pitkää haista todella ikävälle.
Näiden lisäksi monet ihmiset kärsivät pelkotiloista tai suoranaisista fobioista hiiriä kohtaan. Hiiriongelma on syytä ottaa aina vakavasti ja hoitaa asia mahdollisimman nopeasti kuntoon ammattilaisen avulla.
Ota yhteyttä Teron Tuholaistorjuntaan, mikäli havaitset hiiriongelmaan viittaavia merkkejä!