Hiirien torjunta

Yleisimmät ihmiselle ongelmia aiheuttavat hiirilajit Suomessa ovat kotihiiri, peltohiiri sekä metsähiiri.

Hiiret ovat kotona tai mökeillä monenlaista haittaa aiheuttavia vieraita. Niiden hävittäminen on äärimmäisen tärkeää, sillä ne ovat harmiksi paitsi talon rakenteille, myös levittävät tauteja ihmisille elintarvikkeita saastuttamalla. Mikäli havaitset kiinteistössäsi hiiriongelmaan viittaavia merkkejä, ota heti yhteyttä Teron Tuholaistorjuntaan. Meillä on keinot hiirien myrkytykseen ja hävittämiseen tehokkaasti.

Hiiri

Hiiri on rottaa selkeästi pienempi jyrsijä. Yleisimmät ihmiselle ongelmia aiheuttavat hiirilajit Suomessa ovat kotihiiri, peltohiiri sekä metsähiiri. Vaikkakin nämä lajit eroavat elintavoiltaan ja ulkonäöltään jonkin verran, ovat niistä ihmiselle aiheutuvat haitat jokseenkin samanlaisia, ja niiden hävittäminen tärkeää monilta osin.

Mistä tunnistan hiiriongelman?

Hiirien olemassaolon voi onneksi havaita jo ennen kuin niitä alkaa näkyä. Seuraavista merkeistä voit päätellä, että talossasi saattaa olla hiiriä:

Jätökset: Hiirien kulkureiteiltä voi löytyä niin virtsa- kuin ulostejälkiäkin. Jätökset ovat varma merkki hiirten olemassaolosta rakennuksessa.
Jyrsintäjäljet: Hiiret jyrsivät reikiä rakenteisiin rakentaessaan kulkureittejä ja etsiessään ruokaa. Reiät elintarvikepakkauksissa ja laatikoissa voivat olla merkki, että lähellä on hiiriä.
Rasvajäljet: Hiiristä jää kulkureittien varrelle tummia rasvaisia tahroja niiden hankautuessa esimerkiksi seiniä vasten.
Rapina: Etenkin öisin kuuluva rapina voi tulla rakenteissa kipittelevistä hiiristä.
Haju: Hiiren virtsassa on voimakas ammoniakkimainen haju, joka saattaa jäädä rakennukseen vielä hiiriongelman hoitamisen jälkeenkin.
Hiirenpesät: Pehmeistä materiaaleista kuten sanomalehdistä ja pahveista rakennettuja pesiä voi löytää mm. lattialautojen alta, kodinkoneiden takaa, ullakolta ja seinien välistä.
Syödyt elintarvikkeet: Mikäli havaitset, että ruokavarastoillasi on käyty, voi syypäänä olla hiiri.
Elävien hiirten ja hiiren raatojen näkyminen: Kun hiiriä alkaa näkyä päiväsaikaan, on ongelma jo pitkällä.

Hiirien aiheuttamat haitat

Etenkin ilmojen viiletessä hiiret siirtyvät ulkoa rakennuksiin sisälle aiheuttaen samalla monenlaista haittaa ja tuhoa. Jos epäilet, että talossasi on hiiriä minkään yllä mainitun tunnusmerkin perusteella, ota yhteyttä meihin. Hiiret ovat inhottava ongelma, josta tulee päästä eroon nopeasti.

Rakenteelliset vahingot
Jyrsiessään hiiret aiheuttavat monenlaista haittaa rakenteille, eristeille, pinnoille sekä vesi- ja sähköjohdoille. Sähköjohtojen jyrsiminen aiheuttaa puolestaan paloturvallisuusriskin.

Hygieniahaitat
Hiiret saastuttavat ulosteillaan elintarvikkeet etsiessään ravintoa ihmisen ruokavarastoista. Ne voivat myös levittää tauteja.

Hajuhaitat
Hiirten jätökset ja raadot alkavat ennen pitkää haista todella ikävälle.

Voiko hiiriongelmaa ehkäistä itse?

Hiirien pääsyn estäminen rakennuksiin voi olla haastavaa, sillä ne voivat puristautua hyvinkin pienistä raoista sisälle. Hiiriongelmaa osaa epäillä vasta, kun hiiret ovat jo rakennuksessa ja silloin hiirien hävittäminen tulee jättää ammattilaisen hoidettavaksi. Me Teron Tuholaistorjunnalla tarjoamme tehokasta ja luotettavaa hiirien torjuntaa. Olemme erikoistuneet hiirien hävittämiseen ja hoidamme ongelman puolestasi ennen kuin suurempaa tuhoa on ehtinyt aiheutua.

Joitain toimenpiteitä voit kuitenkin tehdä ehkäistäksesi hiirien pääsyn aiheuttamaan harmia arkeen:

Mahdollisten kulkureittien tiivistäminen
Raot ja aukot rakennuksessa, esimerkiksi tuuletusaukot, voi tiivistää teräsvillalla tai verkottaa. On myös hyvä tarkistaa, että läpiviennit ovat tiiviitä.

Pääsyn estäminen ravinnonlähteille
Hiiri viihtyy siellä, missä sillä on ravintoa. Säilytä kaikki ruoat, myös lemmikkien ruoat, tiiviissä astioissa ja pidä kannet aina suljettuina. Ruokavarastojen ovet ja kaapit on myös syytä pitää kiinni. Mitään ruokaa ei myöskään kannata säilyttää lattialla.

Hyvä yleissiisteys
Mitään syötäväksi kelpaavaa ei kannata jättää saataville, joten mahdolliset ruuanmurut yms. kannattaa siivota huolellisesti pois niin tasoilta kuin lattioiltakin. Roska-astiat kannattaa pitää myös tiiviisti suljettuina.

Kotihiiri

Ulkonäkö

Kotihiiri on väriltään ruskeanharmaa vatsapuolen ollessa selkäpuolta hieman vaaleampi. Häntä ja vartalo ovat suurin piirtein yhtä pitkiä, 6-10 cm kumpikin. Kotihiiri voi painaa reilusta kymmenestä noin kolmeenkymmeneen grammaan.

Elintavat

Kotihiiri nimensä mukaisesti elää mielellään ihmisasutuksen lähellä. Mieluisia oleskelupaikkoja ihmisasuntojen lisäksi niille ovat mm. varastot, tallit ja viljasiilot.

Kotihiiri on aktiivinen ympäri vuoden sekä kaikkina vuorokauden aikoina, joskin aktiivisimmillaan kuitenkin hämärän tultua. Ne eivät tarvitse kovinkaan suurta elinpiiriä, mikäli ravintoa on riittävästi. Kotihiiri pystyy liikkumaan juoksemalla, uimalla, hyppäämällä ja kiipeämällä. Ne pystyvät myös kulkemaan hyvinkin ahtaiden rakojen ja aukkojen läpi.

Pesän kotihiiri rakentaa suojaisaan paikkaan lähelle ravinnon lähdettä. Optimaalisissa olosuhteissa kotihiirinaaras voi saada jopa 6 poikuetta vuodessa. Yhdessä poikueessa on yleensä 5-8 poikasta.

Kotihiiri on hyvinkin kaikkiruokainen ja niiden on havaittu syövän jopa saippuaa ja liimaa. Viljat ja siemenet ovat kotihiirelle erityisen mieluista ravintoa. Vettä ne tarvitsevat niukasti.

Levinneisyys

Kotihiirtä tavataan koko Suomessa.

Peltohiiri

Ulkonäkö

Peltohiiri on kotihiirtä hieman suurempi, vartalo on 8-12 cm pitkä ja häntä 7-10 cm. Täysikasvuinen peltohiiri painaa reilut 20 grammaa. Väriltään peltohiiri on kellertävän ruskea, vatsa on selkäpuolta vaaleampi. Selässä peltohiirellä on musta juova, joka ulottuu päästä häntään asti.

Elintavat

Peltohiiri elää pääasiassa luonnossa maaseutumaisessa ympäristössä kosteilla niityillä ja metsiköiden sekä metsänreunojen lähistöllä. Talven tultua se voi kuitenkin etsiä suojaa ulkorakennuksista ja vajoista.

Peltohiiri on aktiivisimmillaan yöaikaan, mutta liikkuu jonkin verran päivisinkin. Se voi vaipua lyhyeen talvihorrokseen, mikäli tarve vaatii. Kotihiiren lailla se on hyvin ketterä liikkuja.

Peltohiiri rakentaa maahan käytäväverkoston, jonne se pesii. Lisääntymisaika on huhtikuulta marraskuulle, tänä aikana peltohiiri saa 2-3 poikuetta.

Ravintonaan peltohiiri käyttää vaihtelevasti kasviksia sekä hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Kotihiiren tapaan erityisen mieluista ravintoa sille on viljat ja siemenet.

Peltohiiri on rauhoitettu laji Suomessa.

Levinneisyys

Suomessa peltohiirtä tavataan pääasiassa Kaakkois-Suomessa.

Metsähiiri

Ulkonäkö

Metsähiiri on hiirilajeistamme suurin. Vartalon pituus on 9-13 cm hännän ollessa saman pituinen ja painoa sillä on 10-45 grammaa. Pääväriltään metsähiiri ruskea, vatsa on valkoinen ja kaulan ympäri sillä kulkee kellertävä juova. Sillä on huomattavan suuret silmät ja korvat.

Elintavat

Metsähiiri elää mieluiten metsissä, metsän reunoissa, pensaikoissa, puutarhoissa ja viljelysmaiden lähistöllä. Ilmojen viiletessä ne voivat siirtyä ihmisasutukseen ja ulkorakennuksiin tehden niissä tuhoja.

Metsähiiret on aktiivisimpia yöaikaan eivätkä ne vaivu talvella horrokseen. Muiden hiirilajien tapaan ne liikkuvat hyvin ketterästi ja monipuolisesti.

Metsähiiret voivat saada vuodessa useita 1-10 yksilön poikueita. Lisääntymisaika niillä on pitkä keskittyen kuitenkin kesäkuukausiin. Pesän ne rakentavat maanalaiseen käytäväverkostoon tai rakennusten onkaloihin.

Mieluisinta ravintoa metsähiirille on muiden hiirten tapaan siemenet ja viljat, mutta nr kelpuuttavat muutakin kasvi- sekä eläinravintoa.

Levinneisyys

Suomessa metsähiirtä tavataan maan etelä- ja keskiosissa.