Rotta on hiirtä huomattavasti kookkaampi jyrsijälaji. Suomessa yleisin rottalaji on isorotta, joka on 11-30 cm pitkä ja painaa noin 250-350 grammaa. Rotalla on rusehtava turkki, vaalea vatsa sekä pitkä ja suomuinen häntä. Ne ovat erittäin sopeutumis- sekä oppimiskykyisiä eläimiä mikä on tehnyt niistä ajoittain hyvinkin hankalan riesan ihmiselle.

Rotta on alkujaan kotoisin Aasiasta, josta se on hiljalleen levinnyt ympäri maailmaa ihmisen mukana. Suomeen rotta on saapunut 1700-luvun puolivälin jälkeen ja levinnyt yleiseksi lähes koko maahan aivan pohjoisimman Lapin erämaa-alueita lukuunottamatta. Rotta viihtyy parhaiten ihmisasutuksen lähellä.

Rotat elävät hierarkisina yhdyskuntina. Ne kaivavat yhdessä maanalaisen luolaston, jossa on kammioita sekä käytäviä. Pesän ulkopuolella rotilla on polkuja, joita pitkin ne liikkuvat mm. ravinnon ja veden lähteille. Rotat liikkuvat pääasiassa samoja reittejä pitkin välttäen avonaisia paikkoja. Neofobisina eläiminä ne karttavat kaikkea uutta. Mieluisia kulkureittejä ovat mm. seinien ja aitojen vierustat.

Rotta lisääntyy todella nopeasti. Yksi naaras voi 1-2 vuoden elinaikanaan saada jopa 15 pesuetta. Pesueiden koko vaihtelee ravinnon saatavuudesta sekä populaation tiheydestä riippuen yhdestä viiteentoista poikaseen. Rotat lisääntyvät pääasiassa keväästä syksyyn, mutta etenkin sisätiloissa lisääntymistä voi tapahtua ympäri vuoden.

Rotta tuhoeläimenä

Rotta on kaikkiruokainen ja se syö päivittäin n. 10 % painostaan. Se pyrkii elämään ihmisen lähellä hyödyntäen ihmisen elintarvikevarantoja. Etenkin talvisin rotta on lähes täysin riippuvainen ihmisasutuksen lämmöstä ja sieltä saatavasta ravinnosta.

Rotan päästessä käsiksi elintarvikkeisiin ne hajottavat pakkaukset ja sotkevat ulosteillaan aiheuttaen merkittäviä hygieniariskejä sekä ihmisille että kotieläimille. Rotat levittävät mm. salmonellaa, E.colia ja Weilintautia.

Rottien hampaat kasvavat jopa 14 cm vuodessa, minkä vuoksi ne joutuvat jatkuvasti jyrsimään jotain estääkseen hampaiden kasvun liian pitkiksi. Rotat pystyvät jyrsimään jopa muovia ja betonia aiheuttaen näin mittavaa vahinkoa mm. rakenteille, kaapeleille, laitteille ja elintarvikepakkauksille. Jyrsiessään rotat voivat aiheuttaa oikosulkuja ja jopa tulipaloja.

Mitkä tekijät altistavat rottaongelmalle?

Rotta viihtyy lämmön, veden ja ravinnon lähellä, joten helppo pääsy kaikkiin näihin lisää altistusta ongelmalle. Riskitekijöitä voivat olla mm.

  • Jätehuolto-ongelmat, kuten liian täydet tai avonaiset roska-astiat
  • Avonaiset elintarvikepakkaukset
  • Avokompostit
  • -Lintujen ruokinta
  • -Lähellä olevat vesistöt
  •  Omenapuut yms. avoimet ruuanlähteet


Rotilla on suhteellisen suuri reviiri ja ne voivat liikkua ja levitä naapurikiinteistöstä toiseen.

Mistä tiedän, kärsinkö rottaongelmasta?

Rottien läheisyydestä ja liikehdinnästä jää useita erilaisia jälkiä. Jos havaitset seuraavia merkkejä ja epäilet kärsiväsi rottaongelmasta, ota yhteyttä Teron tuholaistorjuntaan niin voimme yhdessä kartoittaa tilanteen!

  •  Jätökset. Rottien jätökset ovat huomattavasti hiiren jätöksiä suurempia, tummanruskeita, toiseen päähän suippenevia papanoita.
  • Jalan- ja hännänjäljet pölyisemmissä tiloissa.
  • Tummat öljyiset jäljet paljon käytetyillä reiteillä.
  • Jyrsityt rakenteet ja elintarvikepakkaukset.
  • Pesät. Rotan pesät löytyvät yleensä piiloisista lämpimistä paikoista läheltä ravinnonlähdettä, kuten jääkaapin takaa tai alta. Pesän rakennukseen ne silppuavat lähes mitä vain saatavilla olevaa materiaalia ja kokoavat siitä suuren kasauman. Pesäkolot voivat olla halkaisijaltaan jopa 10 cm.
  • Käytävät ja kolot esim. katteiden alla, kompostikasoissa ja rakennusten alla.
  • Äänet, kuten rapina, kimeä vikinä, kipittely tai hampaiden narskutus.

 

Rotat ovat yöeläimiä, joten ne liikkuvat vasta hämärän tultua. Mikäli näet päiväsaikaan rottia, on populaation koko luultavasti jo aika suuri.

Miten rottaongelmasta pääsee eroon?

Ennaltaehkäisy on rottien torjunnassa tärkeää. Huolellinen siivous, elintarvikkeiden pitäminen suljetuissa astioissa sekä jäteasemien siisteys ehkäisevät rottien ruuan sekä vedensaantia ja näin torjuvat rottaongelmaa ennalta. Puutteellinen jätehuolto on yksi suurimmista rottaongelmalle altistavista tekijöistä.

Rotat pystyvät puristautumaan pienistäkin koloista sisään, joten rakenteiden korjaaminen ja tiivistäminen sekä reikien paikkaaminen seinissä ja katoissa on tärkeää. Rotat ovat hyviä uimareita, joten viemäreiden verkotus on myös suositeltavaa.

Rottaongelman hoitaminen tulee aina jättää ammattilaiselle, sillä rotat löytävät tiensä  nopeasti takaisin, jos hävittämistä ei ole tehty kunnolla. Rottien torjunnassa käytetään tilanteesta riippuen joko loukkuja tai myrkkyjä.

Ota yhteyttä Teron tuholaistorjuntaan, niin voimme yhdessä kartoittaa tilanteen ja suunnitella sopivan tavan hoitaa ongelma. Kun ongelman juurisyyt on huolellisesti selvitetty ja hoidettu, uusiutuminen on huomattavasti epätodennäköisempää.